Post by Taina Törmänen

Haaveiletko silloin tällöin pakenemisesta?   Itsensä kehittämisen jatkuva ihannointi on saanut minut jo kauan voimaan pahoin. Ole parempi, älykkäämpi, kauniimpi, hoikempi, vahvempi ja aina vaan taitavampi. Synny vuosittain uudelleen 2.0 -versiona ja syö enemmän parsaa. Sijoita, omista, vaurastu, menesty; muutoin olet pelkkää hometta hillossa. Muista oppia jotain kynnykseen lyödystä varpaasta ja läheisen poismenosta. Muista olla kiitollinen Alentajasta leivän päällä ja kissankarvoista jakkupuvussa. Muista hokea, että jollain menee vielä huonommin. Armollinen saa olla, mutta vain sillä tavalla trendikkäästi samalla kun kaikki hoituu kuten ennenkin. Älä ota kuvaa sotkuisesta kodista, saati kutsu ketään kylään kaaokseen. Hymyile aina ja kaikkialla, sillä sopivalla kulissilla p4skastakin saa konvehdin.   Tuntuu, kuin olisimme itsellemme velkaa. En ole ollut vielä edes täysi-ikäinen, kun olen ensimmäistä kertaa haaveillut puhtaasta pöydästä. Millainen elämästäni tulisi, jos kukaan ei tietäisi kuka on Taina Törmänen? Joskus, kun paineet kasautuvat eikä huvittaisi näyttäytyä epäonnistujalta, pakeneminen alkaa houkutella. Realismin lyödessä korttinsa pöytään, päätän kuitenkin jäädä nykyiseen tilanteeseeni. Kuvassa minä näyttämässä röökidiileriltä viisumiotoksessa vuonna 2008.