Post by Pia Piltz

Riinan kirjoitus sai taas hymyn huulille, ja samalla vähän pysähtymään 💜 Olen itse viime päivinä miettinyt paljon sitä, miten pienillä asioilla on lopulta valtava vaikutus siihen, toimiiko yhteistyö oikeasti vai ei. Ja aika usein se kiteytyy yhteen asiaan: kommunikaatioon. Se on vähän hankala laji, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Vai onko sittenkään? Ehkä se on vaikeaa silloin, kun emme aivan kohtaa. Ja yllättävän helppoa silloin, kun kohdalle osuu ihmisiä, jotka osaavat kuunnella, sanoittaa, antaa tilaa ja käydä asioita rakentavasti läpi. Me ollaan kaikki erilaisia. Meillä on erilaiset tavat toimia, reagoida ja viestiä, ja työelämä tuo siihen vielä oman kerroksensa rooleineen ja odotuksineen. Itse olen (kumma kyllä 😄) ajautunut rooliin, jossa saan olla jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, ja usein uusien sellaisten. Ja tiedättekö mitä? Parasta siinä on se, että saa oppia. Kuunnella. Ymmärtää. Myös niitä erilaisia tapoja kommunikoida. Itselleni tärkeintä on kuitenkin avoimuus. Haluan olla oma, iloinen itseni, niin töissä kuin vapaa-ajalla. Ja ennen kaikkea olla aidosti kiinnostunut muista. Ehkä juuri siksi meidän operaatiotiimin huone sai nimen “terapiahuone”. 😄 Riina Rautiainen kanssa yhteistyö on ollut juuri sitä parhaimmillaan: helppoa, hauskaa, rentoa, tehokasta, luottamuksellista ja ihmislähtöistä. Se sai miettimään: mitä jos jokainen meistä olisi työkaverina sellainen, millaisen työkaverin itse toivoisi saavansa? Veikkaan, että hymyjä olisi enemmän, ja hommat etenisivät vieläkin paremmin. 💫 Kiitos Riina kauniista sanoista, ja ennen kaikkea yhteistyöstä. Jatketaan tästä. 🙌