Post by Marko Reini

Superruoka nimeltä siitepöly 🐝 Teelusikallinen siitepölyä aiheutti minulle saman tunteen kuin jäätelö keskellä kesää. Aivojäätyminen on varmaan monelle tuttu ilmiö. Yksi tarhausoppilaistani maistoi hyvin pienen määrän siitepölyä ja koki, omien sanojensa mukaan, vuosikymmenen pahimman migreenikohtauksen. Siitepöly on myös voimakas allergeeni, ja pienetkin pitoisuudet voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Käsittelen siis kirjaimellisesti vaarallista ainetta. Siitepöly ei ole mitään kevyttä tavaraa, vaan aidosti superfoodia. Ravintoarvot (arvio / 100 g) Energia: 370–380 kcal (1550–1600 kJ) Proteiini: n. 24–25 g Hiilihydraatit: n. 58–62 g (sis. sokereita) Rasva: n. 6–7 g Ravintokuitu: n. 8,4 g Suola: < 0,1 g Tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja (arvio) Rauta: 4,3 mg (n. 34 % päivän saantisuosituksesta) Magnesium: 47 mg C-vitamiini: 28 mg (n. 35 % päivän saantisuosituksesta) B-vitamiinit: runsaasti B1-, B2- ja B3-vitamiineja Muuta huomionarvoista Aminohapot: sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot Entsyymit: yksi luonnon entsyymipitoisimmista ravinnoista – yli 5000 yhdistettä Muut yhdisteet: bioflavonoideja, karotenoideja ja kasvisteroleja Siitepöly on meden ohella tärkein ravinnonlähde pölyttäville hyönteisille. Yksinkertaistettuna: mesi on polttoaine, jolla mehiläinen ja kimalainen lentävät. Siitepöly on niiden rakennusmateriaali. Ilman siitepölyä ei ole pölyttäviä hyönteisiä. Siitepölyn ravintoarvot ja väri vaihtelevat sen mukaan, mistä kasvista se on kerätty. Keväällä omilla tarhoillani sininen ja keltainen siitepöly ovat pääosassa. Loppukesästä sävyt muuttuvat beigeiksi ja ruskeiksi. Tiilenpunainen siitepöly on sen sijaan ongelmallista: se on peräisin lupiinista. Onneksi sitä esiintyy vain yhdellä tarhallani ja toistaiseksi melko vähän.