Post by Marica Thorén

Kannattaako kavereita jeesata työnhaussa, suositella ja vinkkailla mätsiksi jos sellaiseen uskoo? Kannattaa! Meille rekryttiin aikaisemmin henkilö, joka ei osunut meillä silloin avoimeen rekryyn, mutta jota meille parista paikasta vinkattiin hyvin perusteluin: jutelkaa hänen kanssaan. Keskusteluissa henkilö, joka ei sopinut avoinna olevaan rekryyn hurmasi meidät täysin! Meillä istui keskusteluissa sellainen tyyppi, joka me tiedettiin, että me halutaan meille hommiin. Suunnitelmissa oli rekrytointi toisenlaiseen positioon vasta myöhemmin, se paikka oli osin vielä miettimättä mutta tarve tunnistettu. Excel harjoitukset onneksi osoittivat, että me pystytään avaamaan paikka suunniteltua aikaisemmin, koska me haluttiin super mahti erikois henkilö meille hommiin. Ja vaikka siinä hetkessä meillä oli antaa toimenkuva joka oli varsin hämärä, oli puolin toisin luottoa: tämä paikka tulee muovautumaan tarpeemme, tulijan osaamisen ja yhdessä koetun mukaiseksi. Joksikin hyväksi ja toimivaksi, niin uskoimme kaikki. Näin meillä aloitti reilu vuosi sitten Nea-Janica Henttunen joka on todistanut mulle monta kertaa sen, että tunteella ja intuitiolla tehdään hemmetin kovia ja fiksuja päätöksiä. Nea tuli ja sai Sanna-Kaisa Koivisto sekä Teemu Ilola soittamaan haastatteluiden jälkeen toisillemme ristiin, että hänet meidän on saatava! Kiitos Nea kun luotit meihin ja olet menossa mukana. Kuten viime viikolla (viimeksi taas) sanoin, päätä huimaa seurata sun oppimisen ja rohkeuden käyrää 💫 Niin upeaa! Hommiakin on pitänyt laajentaa ja titteliä tarkistaa, koska vaan rokkaat tätä meidän yhteistä työelämää. Ps. Kiitos myös meidät yhteen töytäisseelle 🧡 Pps. Eli uskaltakaa autella toisianne työnhaussa!